Minulla on niin karmea flunssa, että lähes kaikki lauseideni konsonantit kuulostavat d-kirjamelta.
Tästä syystä johtuen ajattelin, tai siis ajaddelin pohtia hetken individualismia, nyt kun kerrankin osaan sen oikein lausua.

Individualismi on useiden muusikkojen suosima metodologinen käsite.
Sen kehitti eräs kommari muusikko nimeltään Zarkus Poussa, jonka mielestä jokainen vieras oli laulun arvoinen. Muita kuuluisia individualismin sanansaattajia ovat mm. satulinnoista ja yksilön oikeuksista
laulava tyttöbändi Individualica, sekä ehkä tunnetuimpana Adolf Hitler, yksi historian suurimmista individualisti säveltäjistä, jonka mielestä jokaisella eurooppalaisella oli oikeus olla saksan alaisuudessa halusipa hän sitä, tai ei.
Tämän poikkeuksellisen lahjakkaan muusikon ura päättyi traagisesti itsemurhaan vuonna 1945 hänen viimmeiseksi jääneen suuren kiertueensa flopattua Venäjällä täysin.

Suurimpia individualismin vastustajia ovat: Lestadiolaiset, populistit, sekä IRC-Galleria.
Tosin IRC-galleria oli alkuperäisesti eräiden nimettömänä pysyneiden pedofiilien perustama sivusto.
Vasta ääri- kollektivisti Jarkko Oikarinen muutti IRC-gallerian kollektiiviksi.